keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Pennuntuoksuinen kesä tulossa


Vapaapäivinä harvoin jaksan edes miettiä blogin päivittämistä, mutta jospa ottaisin itseäni niskasta kiinni näin kymmenen tunnin työpäivän jälkeen ja saisin edes vähän uutta tietoa välillä päivitettyä tännekin. On tapahtunut kaikenlaista, ihania ja vähemmän ihania asioita.



Otetaan se ajankohtaisin asia ensin. Kyllä näyttää lupaavasti siltä että Bustling’s B-pentue syntyy juhannuksen tienoilla. Kävin Wildan (Bustling’s All Or None) kanssa Belgiassa tapaamassa ihanan Puman (Needful Bi Miracle Of The Four Bee’s) huhtikuussa. Wilda ja Puma selkeästi tykkäsivät kovasti toisistaan, ja astutus onnistui äärettömän helposti. Puma astui Wildan kolmena päivänä peräkkäin, joka kerta yhtä sujuvasti. Reissu oli niin mahtava kokemus kaikin puolin. Wildan kanssa reissaaminen oli naurettavan helppoa. Puma oli juuri sitä mitä toivoin. Hyvin avoin, kiltti ja reipas uros. Puma pärjäsi kymmenen koiran laumassa mainiosti ja hyppäsi suoraan syliin kun astuin ovesta sisään. Puman rakenne miellytti silmääni ja astutusreissun jälkeen Puma lunasti myös paikan agilityn EO-kilpailuihin. Tapasin Puman jälkeläisiä ja sukulaisia reissun aikana ja kaikilla oli avoin luonne ja sopiva moottori. Pariskunta oli kyllä hyvin miellyttävä yhdessä.  Ultrassa näkyi pari pentua selkeästi, ja laskettu aika onkin sopivasti itse juhannusaatto <3








Astutusreissun jälkeen ehdin olla yhden päivän kotona ja sitten olikin aika pakata laukut uudestaan. Seuraavana vuorossa oli IFCS World Agility Championships -kilpailut Valenciassa. Tällä kertaa oli Noonan vuoro päästä reissuun. Noonan kanssa lentäminen jännitti enemmän koska jouduin laittamaan Noonan ruumaan, kun Wilda puolestaan sai matkustaa koneessa kanssani. Ihan turhaan jännitin, koska molemmat lentomatkat sujuivat oikein hyvin. Lensimme suoraan Madridiin, josta vuokrasimme auton ja ajoimme kolmen tunnin verran Valenciaan. Yhtenä päivänä pääsimme treenaamaan ja kokeilemaan pohjaa. Noonalla oli vaikeuksia maneesipohjan kanssa, ja se tiputti herkästi rimoja. Kisasimme viisi päivää putkeen, ja oli kyllä hyvin rankkaa sekä koiralle että minulle. Radoilla sattui pieniä virheitä, mutta viimeisenä päivänä onnistuimme vetämään puhtaan radan sijoittuen kuudenneksi, häviten ainoastaan 0.37 sekuntia voittajalle. Ja voi että se tuntui hyvältä! Ikimuistoinen reissu <3












Noonan kanssa asiat ovat alkaneet loksahtaa kohdilleen. Vieläkin sattuu ja tapahtuu radalla, mutta me ollaan vihdoin siinä tilanteessa, että asiat myös onnistuu. Noonan kanssa olemme saaneet kerättyä SM-nollat kasaan, saavuttaneet FI AVA-tittelin ja pari hyppysertiä sen lisäksi. Lokakuun jälkeen onkin mahdollista saada viimeinen hyppyserti. Meidät valittiin myös mukaan LAW:in medijoukkueeseen SM-kilpailuihin, joten Noona kisaa sekä yksilöissä että joukkuekilpailussa. Tämä harrastusvuosi on ollut kerta kaikkiaan aivan ihana, ja vuoden tavoitteet on jo tämän vuoden osalta ylittyneet, joten nyt vaan nautitaan joka hetkestä. Välillä ihmettelen itsekin miten oma motivaatio on pysynyt ylhäällä kaikki vuodet. Kai se vaan on niin, että ihana kisakaveri korvaa ne tulokset? Kolme vuotta kisasin ilman yhtäkään nollatulosta, niin on se upea tunne kun kova työ palkitaan, ja asiat loksahtavat kohdilleen. Tämän kauden aikana olemme yhtäkkiä vetäneet 10 nollatulosta ja yksi nolla kansainvälisessä kisoissa, niin  kyllä kelpaa paremmin kuin hyvin.








A-pennut Wia (B. Addicted To Action) ja Riena (B. Attitude To Die For) ovat myös aloittaneet kisauransa agilityssa. Kaikki nartut tulevat kisaamaan miniluokassa ja Ego mediluokassa. Riena on vetänyt jo pari voittonollaa hyppyradoilta ja Wia yhden nollavoiton hyppyradalta! Huikean hienoa työtä ja paljon onnea <3





Olin viikon Joensuussa töissä ja sain asua Anniinan ja Rienan luona. Reissun aikana kerkesin myös käydä Noonan kasvattajan luona pallottelemassa Noonan siskon pentuja ja muita koirasukulaisia. On kyllä aina yhtä mukavaa päästä Joensuuhun näkemään kaikki tutut ihmiset ja koirat! Päätin putsata Noonan hampaat ja tutkia selän virallisesti Joensuun reissun yhteydessä (puolet halvemmat eläinlääkärihinnat Joensuussa kuin Turussa, vinkvink). Arvelin että Noonalla olisi LTV1-muutos selässä lonkkakuvien perusteella. Ajattelin että on hyvä saada tulos näkyviin, ja taas varmistui se epävirallisen lausunnon epäluotettavuus. Noonan selkä on pari kertaa kuvattu terveeksi epävirallisesti, mutta pentueen tulosten perusteella epäilin asiaa ja tilasin kuvat vuodelta 2014 kotiin. Näin itsekin selkeän muutoksen, ja nyt se sitten on näkyvissä virallisesti koiranetissäkin, mikä on hyvä asia jatkon kannalta. Noonan silmät, polvet ja sydän tarkastettiin samalla, ja asiat olivat juuri kuten pitikin. Huippua! :) 



Batman on asunut vanhempieni luona syksystä lähtien. Kaikkien elämä on ollut helpompaa näinpäin, vaikka ikävä on välillä raastavan kova, koska nähdään aivan liian harvoin kiireen takia. Batman on voinut paremmin maalla, ja vähemmän stressitön elämä tekee miehelle hyvää. Painoa on tullut lisää ja Batmanin vatsa voi paljon paremmin, ja huonoja päiviä on ollut ainoastaan yhden käden sormien verran. Tavoite on saada Batman vielä joskus takaisin kotiin, mutta tämänhetkinen suunnitelma on pitää Batman vanhempieni luona ainakin valmistumiseeni asti.

Vanhemmat pitävät mielellään Batmanin heidän luona, koska perheemme koira Bella nukkui ikiuneen kymmenen vuoden iässä. Olin ainoastaan 12-vuotias kun Bella saapui elämääni, ja se on opettanut minulle niin suunnattoman paljon koirista.

Nuku hyvin rakas <3
Lumivyöryn Just Perfect 5.6.2006-6.3.2017





Tässäpä nyt päällismäiset asiat mitä tulee mieleen, ja toivottavasti seuraava päivitys onkin sitten vadelmatassullinen! <3




perjantai 14. lokakuuta 2016

Pitkästä aikaa

Viime blogipäivityksestä onkin aikaa ja paljon on ehtinyt sattua ja tapahtua. Koska en ole kovinkaan kovalla kirjoitustuulella niin tulee päivitys olemaan enemmän kuvapohjainen.

Kuva: Rita Larjava


Wildalla on taas juoksut ja vaikuttaa siltä että neidillä on puolen vuoden juoksuväli. Tarkoitus olisi astuttaa Wilda seuraavista juoksuista, joten toivottavasti on pennutuoksuinen kesä 2017. Lisää Wildan pentusuunnitelmista voit lukea suunnitelmat-sivulta.

Tytöt hoidossa työreissun aikana.
Kuva: Stefania Fält


Pennut ovat saavuttaneet kisaiän, mutta vielä on treenattavaa, joten ihan vielä ei nähdä Bustling’s-koiria kisoissa. Olen ehtinyt nähdä Rienan, Egon ja Wian kesän aikana. Riena oli melkein viikon hoidossa Turussa ja sen jälkeen Anniina vielä vietti pari päivää täällä. Oli ihanaa saada tutustua Rienaan kunnolla, ja parasta oli huomata miten helposti se sopeutui laumaan. Pidimme nopeat pentutreffit Helsingissä koko A-tiimin kanssa ja kaikista pennuista on kasvanut kauniita koiran alkuja.

Kuvat: Anniina Korjus

Riski sydän Riena <3

Äiti ja tytär <3

Siskot <3


Minun lauma <3


Loppukesästä oli myös leiri luvassa. Noonan kasvattaja Laura järjesti leirin kasvateillensa Kiteellä ja myös minun kasvatit Ego ja Riena osallistuivat leirille. Luvassa oli agilitya ja hyvää seuraa.

Ego, Riena ja Wilda Kiteellä <3
Kuva: Anniina Korjus
Batmanilla on ollut vähän epäonnea matkalla. Ensin kynsi irtosi kokonaan agilitytreeneissä, ja jouduimme ajamaan suoraan treeneistä klinikalle leikkaukseen. Syksyn aikana jätkä onnistui myös nielaisemaan ison kasan takiaisia, jotka olivat jääneet turkkiin kiinni. Takiaiset aiheuttivat haavan kurkussa, jonka seurauksen Batman käyttäytyi kun olisi tukehtumassa. Taas lähdimme klinikalle ja edessä oli nukutus ja kipulääkekuuri. Viikko tämän äksidentin jälkeen Batman onnistui löytämään kasan leipää missä oli nähtävästi rotanmyrkkyä, ja ehti syödä yhdestä leivästä palasen. Selvisimme säikähdyksellä ja hiilikuurilla. 




Isoin huoli äijän kanssa on kuitenkin ollut jatkuvat vatsavaivat. Batmanista on otettu kaiken maailman kokeet, mutta varsinaista syytä oireiluun ei löydy. Olen kuitenkin huomannut, että stressi taitaa olla suurin syy oireiluun. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että Batmanilla on herkkä vatsa, joka reagoi voimakkaasti stressiin. Tällä hetkellä pidämme taukoa agilitysta, ja jää nähtäväksi pääsemmekö ikinä enää harrastamaan agilitya. Kaikki koirat eivät ole harrastuskoiria, ja vaikka potentiaalia olisi niin en näe syytä harrastaa koiran kanssa, jonka hermorakenne ei kestä. Tästä syystä Batmanista ei myöskään tule jalostuskoiraa, vaikka muuten niin ihana onkin. Batman asuu nyt hetken vanhempieni luona, jotta saadaan taas vatsa kuntoon ja vähän kiloja takaisin. Loviisassa Batman ei oireile lainakaan, Turussa taas välillä niin pahasti, ettei voi muuta kuin itkeä epätoivosta. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, tärkeintä on kuitenkin se, että koiralla on hyvä olla.  


Kuva: Anniina Korjus

Parit kisat yritin kisata Batmanin kanssa, mutta valitettavasti se oli liian kova stressi äijälle joka oireili monta viikkoa vielä kisojen jälkeen. Aikamoinen menijä jätkä kyllä on <3 




Noonan kanssa tuntuu siltä, että agility on vihdoin alkanut sujumaan. Olemme onnistuneet vetämään pari puhdasta rataa ja yhdeltä radalta napsahti 2. sija ja SERT-A ja toiselta radalta taas 2. sija ja SERT-H. Eli nyt tikittää myöskin hyppyvaliokello, siistiä!








Agilitykuvat: Rita Larjava



Entäs mitä muuta elämässä on tapahtunut tässä vuoden aikana?


Olemme lenkkeillyt paljon ja...


hengaillut sohvalla.



Sain myös kandipaperit käteen keväällä. 


Syksy taas tulee näyttämään aikalailla tältä. Syksy meneekin aikalailla työn merkeissä ja hotellihuoneessa lojuen. Ehkä ehtisi joskus jotain agilityakin tehdä että päästään joskus kisaamaan myös Wildan kanssa... 








torstai 21. huhtikuuta 2016

Päästä varpaisiin

Kasvattaja on hyvin onnellinen ja kiitollinen! Ensimmäinen pentueeni on siis tsekattu päästä varpaisiin läpi. On ollut suuri onni löytää kasvatinomistajat jotka ovat yhtä kiinnostuneita koiriensa terveydestä kuin minäkin. Kaiken lisäksi kasvatinomistajat vielä jaksavat kuunnella hysteeristä kasvattajaa, joka ottaa luustokuvaukset hyvin rennosti. No ei voi ainakaan syyttää etten välittäisi… ;) Koko pentue on luustokuvattu lonkkien, kyynärien ja selän osalta. Myöskin polvet, silmät ja sydän on tsekattu kaikilta.  Egon ja Wian suhteen odotamme vielä virallista tuomiota selän osalta, koska yllätys, selkäkuvien suhteen kaikki ei taas mennyt kuten strömsössä.



Myös Egolla ja Wialla on tutkittu silmät ja sydän täysin terveiksi vaikkei tulokset vielä koiranetissä näy.





Kieltämättä tästä on hyvä jatkaa ja nyt kelpaa juosta agilityradalla tuhatta ja sataa. Isot kiitokset vielä kasvatinomistajille loistavasti yhteistyöstä! <3
Kuvat (c) Anniina Korjus





Kasvattajan elämään kuuluu myöskin epäonnistumisia. Vaikka tulokset lämmittävät sydäntä kovasti, niin on myös pakko myöntää että pentueessa on pieniä virheitä. Pentueen hampaat eivät ole parasta mahdollista vaan kaikilla on hammaspuutoksia. Toki LTV1:kin harmittaa, onhan terve aina terve, vaikkei LTV1 toivon mukaan ikinä tule vaikuttamaan koiran elämään. No kaikkea ei aina voi saada vaikka kuinka yrittää, ja itse koen ainakin että jalostamisessa kokonaisuus on se joka ratkaisee, koska täydellistä koiraa ei ole olemassa.

Mitä muuta meille sitten kuuluu?

Noonan kanssa olen kisannut vähän ahkerammin. Teimme nollaradan kotikisoissa (3.sija/45)! Taso oli erittäin kova ja tällä kertaa espanjanvesikoirat olivat hitusen nopeampia kuin pieni shelttini. Miten voikaan onnistuminen tuntua niin hyvältä? Pikku hiljaa alkaa se taisteluasenne taas heräämään, ja vaikka radat eivät onnistu täydellisesti niin pysyy pakka kasassa. Meille on myös tullut jotain rimavitosia, välillä täysin ohjaajan takia, mutta viime viikonloppuna Noonan hyppääminen ei näyttänyt ihan puhtaalta mun silmissä. Epäilen että Noona on jumissa ja yritän nyt saada ajan osteopaatille, ja toivon mukaan ongelma ratkeaa hoidolla.







Batman on ollut hoidossa tyttöjen juoksujen takia, joten kepit on vähän jäänyt. Kaikki aikanaan. Kävimme möllikisoissa ja sieltä napsahti epävirallinen voitto!




Wilda ja Batman aloittavat ensimmäiset ulkopuoliset treenit Iida Vakkurin valmennusryhmässä. Ryhmä jatkuu läpi kesän ja ensimmäiset treenit ovat tulevana lauantaina! Odotamme innolla! Batman osallistuu myös kelpokoirien vauhtiratakurssille kevään aikana.


Itse osallistuin kasvattajan jatkokurssille ja hyvä niin koska näyttää pahasti siltä että pääsen vielä jatkamaan jalostustyötäni! Näin epävirallisesti suunnitelmissa on astuttaa Wilda vuonna 2017 ja Riena vuonna 2018. Urosvalinnat julkaisen myöhemmin ja ehtiihän tässä sattua ja tapahtua vaikka mitä vielä.

Tänään kävin koko lauman kanssa epiksissä. Wilda korkkasi kisadebyyttiinsä starttiluokassa. Batman kurvaili mölliradalla ja Noona kävi treenaamassa kontaktit avoimen luokan radalla. Tänään Noona hyppäsi paremmin, mutta hyvä on käydä tarkistamassa tilannetta varmuuden vuoksi. 









Pennuntuoksuinen kesä tulossa

Vapaapäivinä harvoin jaksan edes miettiä blogin päivittämistä, mutta jospa ottaisin itseäni niskasta kiinni näin kymmenen tunnin työpäi...